Mitä elämässäni on tapahtunut? Poliiseja, itkua, oksentamista, lääkkeitä... Kaikkea mitä ei pitäisi, ja loputtomasti alkoholia, muutama pullollinen illassa on kohtuu määrä nykyään, ja siihen sitten vielä yömätöt päälle. Painoa en edes kehtaa kertoa.
Miehen elämäntyyli vaikuttaa itseenikin, ja samassa taloudessa asuvana on vaikea paastota, ruokaa pitää kuitenkin tehdä päivittäin, mutta nämähän ovat kaikki tekosyitä. Todellisuudessa olen vain laiska, ahne, ja lihava. Mutta se muuttuu, en halua elää enää päivääkään näin, katsellen kasvavaa mahaani ja vältellen vaakaa. Otan pian toilaxeja jotta elimistö tyhjentyy, ja alan taas laskemaan tunteja jotka olen syömättä. Nyt kello kahdestatoista.
Laitan vielä kuvan lähtötilanteesta:
Olen ajatellut laihduttamista jatkuvasti, mutta tämä repsahduskausi on ollut ikimuistoisin, pituudeltaan ja laadultaan. Joitakin päiviä olen paastonnut, mutta useimpina päivinä juonut ja syönyt, ja oksentanut.
tiistai 20. joulukuuta 2011
maanantai 21. marraskuuta 2011
From the eyes inside your soul
Miten elämä voikin olla näin vaikeaa. Heräsin tänään vasta iltapäivästä, ja jostain käsittämättömästä syystä söin köntin juustoa hillolla. Jepjep.. Just näin. Liikunta on jäänyt lähes kokonaan, makaan vain leveällä perseelläni ja syön, sekä ihmettelen miten mahdun edelleen koon 36 farkkuihin.
Mietin tässä juuri, että voisin kokeilla viiden päivän paastoa, olisi mukavaa jos jostain lukijoista saisi kaverin? Aloitan itse nyt illalla, ja huomenna tyhjennys toilaxilla. Sen jälkeen vain ja ainoastaan vettä, light-colaa, ja kahvia ras.maidolla. Muuten menee ihan perseelleen.
Mietin tässä juuri, että voisin kokeilla viiden päivän paastoa, olisi mukavaa jos jostain lukijoista saisi kaverin? Aloitan itse nyt illalla, ja huomenna tyhjennys toilaxilla. Sen jälkeen vain ja ainoastaan vettä, light-colaa, ja kahvia ras.maidolla. Muuten menee ihan perseelleen.
maanantai 31. lokakuuta 2011
Puoli kiloa taisteltu pois päivässä, eilen feilailin aika huolella kera alkoholin, mutta lopulta ainoa mitä söin, oli riisitön kaalilaatikko, joten ehkä tuo ei vielä tapa mua. Henkinen pettymys ainoastaan on kova.
Voisinpa tähän avautua, että parisuhteessa laihduttaminen on aika syvältä. Toinen syö jatkuvasti, ja itsellä pitäisi vain kieltäytyä kaikesta, ja vielä illalla vastata kysymyksiin, mitä olen syönyt.., asiaa ei helpota toisen tieto omista ruokavammailuista. Hyvä puoli tietenkin on, että liikuntaa tulee harrastettua enemmän, kun sitä haluaa esittää niin reipasta ja kykenevää..
Päivän suunnitelma: Älä syö. Ja se lenkkikin olisi ihan kiva juttu, ja jotain muuta.
Voisinpa tähän avautua, että parisuhteessa laihduttaminen on aika syvältä. Toinen syö jatkuvasti, ja itsellä pitäisi vain kieltäytyä kaikesta, ja vielä illalla vastata kysymyksiin, mitä olen syönyt.., asiaa ei helpota toisen tieto omista ruokavammailuista. Hyvä puoli tietenkin on, että liikuntaa tulee harrastettua enemmän, kun sitä haluaa esittää niin reipasta ja kykenevää..
Päivän suunnitelma: Älä syö. Ja se lenkkikin olisi ihan kiva juttu, ja jotain muuta.
sunnuntai 30. lokakuuta 2011
lauantai 29. lokakuuta 2011
A day late, a dollar short
Vihdoin, pääsin pois osastolta, ja lihoin aivan helvetisti, onnea. Mutta tästä se taas lähtee, alaspäin, ja toivottavasti elämä muuten parempaan suuntaan. Jännittää nähdä kuinka käy.
En ole oikein varma mitä kirjottaisin, elämäni on mennyt huomattavasti parempaan suuntaan sitten viime kirjoittaman, löysin rakkauden, jos sen voi näin kornisti kirjoittaa, ja kaikki on sen myötä jotenkin helpompaa, tai ainakin helpommin kestettävää. Näitä rasvoja kyllä ei voi kestää... Varmaan siinä syy miksi oksentelu ei ole ottanut loppuakseen.
Tänään olen syönyt ruokalusikallisen juustoa, jauhelihaa ja yhden kupin kaakaota. Vaikea sanoa mitä tulen tekemään ruokailujeni kansssa, paastoaminen on nyt vaikeampaa kun en asu yksin, mutta viikon tai kahden vetäminen ei pitäisi olla ongelma. Kuitenkaan... Pidemmän kaavan suunnitelma taas on aivan hukassa. Mahdollisimman vähän ja oksentaen?
Katsotaan, huomenna kuitenkin puntarille, ja nähdään missä mennään.
En ole oikein varma mitä kirjottaisin, elämäni on mennyt huomattavasti parempaan suuntaan sitten viime kirjoittaman, löysin rakkauden, jos sen voi näin kornisti kirjoittaa, ja kaikki on sen myötä jotenkin helpompaa, tai ainakin helpommin kestettävää. Näitä rasvoja kyllä ei voi kestää... Varmaan siinä syy miksi oksentelu ei ole ottanut loppuakseen.
Tänään olen syönyt ruokalusikallisen juustoa, jauhelihaa ja yhden kupin kaakaota. Vaikea sanoa mitä tulen tekemään ruokailujeni kansssa, paastoaminen on nyt vaikeampaa kun en asu yksin, mutta viikon tai kahden vetäminen ei pitäisi olla ongelma. Kuitenkaan... Pidemmän kaavan suunnitelma taas on aivan hukassa. Mahdollisimman vähän ja oksentaen?
Katsotaan, huomenna kuitenkin puntarille, ja nähdään missä mennään.
sunnuntai 2. lokakuuta 2011
Breathe
Apua, en ole päivittänyt pitkään aikaan. Huonosti menee, olen edelleen kiinni laitoksessa, ja paino on päässyt nousemaan, 55kg, ja varmaan pian enemmänkin. Kaikki kontrolli on kadonnut, ja vaikka en sano parantuneeni syömishäiriöstä, on esiin noussut pahempiakin mielenterveyshäiriöitä, jotka ainakin itselläni vaikeuttavat elämää, enemmän kuin oksentaminen ja paastoaminen ikinä. Syöminen ja bulimia eivät siis ole nyt se akuutti ongelma.
Olen saanut järjestettyä elämääni arkeen palatessa hieman helpommaksi, luulen että joulun jälkeen tilanteeni näyttää jo huomattavasti paremmalta. Muuta en oikein osaa sanoa, kaipaan aivan mielettömästi ihmisiä Höyhenestä, etenkin Momentia, mutta kun en pääse koneelle, en pääse, ja puhelinkin on ajottain tavoittamattomissa.
Olen saanut järjestettyä elämääni arkeen palatessa hieman helpommaksi, luulen että joulun jälkeen tilanteeni näyttää jo huomattavasti paremmalta. Muuta en oikein osaa sanoa, kaipaan aivan mielettömästi ihmisiä Höyhenestä, etenkin Momentia, mutta kun en pääse koneelle, en pääse, ja puhelinkin on ajottain tavoittamattomissa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)