sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Lost but now I´m found

Loma oli ja meni. Söin aivan sairaasti, ja oksensin parhaani mukaan. Eli lähes kaiken. Tapasin uusia ihmisiä, tanssin, uin, pidin hauskaa. Mulla oli oikeasti mukavaa.

Huomenna on treffit. Toivottavasti tästä tulee jotain... Miehessä ei ole mitään vikaa, hyvännökönen, kivakroppa, hauskat jutut, ja taitaa oikeasti pitää musta. Tosin ei vielä tiedä kuinka pohjalla olen. Niin moni ihminen on jättänyt kun on saanut kuulla elämäntilanteestani. Aika näyttää..

Söin tänään kaksi pasta-annosta, salaatin, ja kaksi kotzonepizzaa, ja oksensin varmaan tunnin noiden jälkeen.

Juon viiniä, Chardonnayta. Olen enemmän valkoviinin ystävä, kuin punkun. Mutta laadukasta punkkuakin osaan arvostaa. Juon nykyään aika paljon, jos rahat riittävät, olen pienessä humalassa jatkuvasti. Asia josta pitäisi mainita myös hoitavalle lääkärille. Neuroleptit ja alkoholi eivät sovi yhteen. Mutta minkä sille voi kun elämä ahdistaa.

torstai 14. kesäkuuta 2012

It´s not over

Huomenna se tapahtuu... Loma. Ruokaa. Ahdistusta.

En päivitä viikonloppuna, otan lomaa tietokoneeltakin, mutta sunnuntai-iltana sitten jonkinlaisia kuulumisia. Juon nyt iltateen ja menen nukkumaan, päivä meni hyvin, söin neljä karkkia, teetä ja kahvia. Huomiseksi olen varannut ediä pullollisen, ja illasta joudun varmaankin syömään. Paino oli 64.3kg, huomenna aamulla veikkaan että on laskenut. Nyt ei saisi antaa sen enää nousta.

keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Never be the same

Kävelin tänään pitkän matkan, olen siitä aika ylpeä. En ole harrastanut liikuntaa taas aikoihin, voisin ottaa tavoitteeksi käydä joskus ulkona, muutenkin kuin hakemassa ruokaa.

Tietenkin pilasin kaiken myöhemmin, ja söin pienen munakkaan ja kaksi keksiä, jotka tunnollisesti oksensin heti ruokailun päätyttyä. Nälkä alkaa taas olla katoavaa, päätin että huomenna paastoan, kuten myös perjantaina. Tänään otan vielä toilaxit. Sellaista minun tylsään elämääni. Haluaisin kirjoittaa, tai toivoisin että osaisin kirjoittaa, tästä ahdistuksesta. Masennuksesta ja väsymyksestä.

Nyt on kesä, vihaan kesää. Ainoa hyvä puoli kesässä on, että kaikki mielenterveysongelmani eskaloituvat, ja laihdun. Rakastan syksyä, syksyisin olen ollut aina hoikimmillani, ja on ihanaa pukea paksuja neuleita päälle, käyttää pipoa ja lapasia, aah. Hengittää ja nähdä oma elämä.

tiistai 12. kesäkuuta 2012

Time, It's eating me alive

Katsoin eilen yhden maailman kuvottavimmista dokkareista, maailman lihavin teini.

Miksi kaikista muista syömishäiriöistä kärsviviä voidaan laittaa hoitoon, mutta ei lihavia ylensyöjiä? Samanlainen häiriöhän se on tuokin. Tämä maailma on sairas paikka. Naapurissa asui mies joka kulki jollain moottoroidulla ruollatuolilla...

Nyt on ongelma, pitäisi grillata, ja varmaankin myös syödä. Mietin karkaisinko heti syönnin jälkeen suihkuun ja oksentaisin siellä. Jos kieltäydyn ruuasta, niin tulee taas sanomista. Aamupainokin oli 300g enemmän kuin eilen, mikä ei toisaalta hämmästytä, olin laksojen jälkeen niin kuiva. Yritän saada painon perjantaiksi 64, mikä on silti aivan liikaa- vituttaa taas tämä paino ja oma laiskuus. Maanantaina eristäydyn pariksi viikoksi kotiini paastoamaan, en näe ketään, tai käy missään. Katsotaan kuka laihtuu... Voin sitten kaivautua ulos asunnostani ainakin viisi kiloa hoikempana ja toivottavasti tyytyväisempänä elämääni.

maanantai 11. kesäkuuta 2012

All around me are familiar faces Worn out places, worn out faces

Olin päivän syömättä. Not happening.

Söin annoksen juustopastaa, tein myös maksalaatikkoa, hommasin jäätelöä ja piirakkaa, mutta heitin roskiin. Ei pystynyt syömään. Kaksi tavoitemekkoa menee päälle, mutta varmaan näyttävät hyviltä vasta viiden kilon päästä, kymmenen jälkeen ovat jo liian isoja. Ihan mukavaa huomata että vatsa on alkanut sulaan pois.

Nyt sitten pitää sinnitellä hereillä huonon tv-viihteen takia. Toisin sanoen ohjelman joka kertoo maailman lihavimmasta teinistä. Mikäs tässä hämärässä... Huomista odotellen ja sairaanhoitajaa. Hienoa että ne käyvät kotona, ei tarvitse itse liikahtaa mihinkään. Jottei vahingossakaan tulisi liikuttua.

Selvä, nyt lopetan tämän perusnegatiivisen vuodatuksen ja alan katsomaan televisiota.

I felt the cold rain of the coming storm

Eilen tuli ahdettua niin paljon ruokaa että pelottaa... Kaksi lautasellista spagettia, kaksi lautasellista mannapuuroa, kaksi lautasta kermaperunoita, paljon voileipäkakkua, 2 palaa daimkakkua, pala kääretorttua, keksi, sipsejä ja turkinpippureita.

Arvatkaa kuka vietti loppuillan pää pöntössä. Illalla otin toilaxeja 30kpl, ja heräsin yöllä järjettömän huonoon oloon. Lisää oksentamista... Paitsi että maha oli tyhjä ja ylös tuli vain sappinesteitä, jotka jotenkin joutuivat nenääkin ja...- hyi. Toki myös maha tyhjeni kaikesta. Aamulla painoa olikin sitten 64.5kg, millä lähden myös höyhenen Suurimpaan Pudottajaan. Ensimmäinen punnitus jossa karsiutuu porukkaa pois, on maanantaina, ja juuri silloin palaan lomalta. On siis täysin mahdollista että tipun heti. Toisaalta taas ehkä tuo kisa motivoi mua paremmin olemaan syömättä.

Muistakaahan muuten että tänään tulee Biggest Loser myös telkkarista. Olen aivan koukussa kaikkiin tv-ohjelmiin joissa käsitellään laihduttamista... Dietit vaihtoon on myös lemppari, puhumattakaan 4D-dokumenteista joissa käsitellään superlihavia.

Muutama ihminen varmaan älähtää tästä seuraavasta..., mutta. En pidä lihavista ihmisistä, ehkä koska olen itsekkin ollut. Mulla on muutama ylipainoinen tuttu, ja sukulainen, joista en tietenkään ajattele pahaa. Mutta jos näen lihavan ihmisen kaupungilla esim. niin ensimmäinen ajatus on, miksei tuo läski tee mitään itsellensä. Siis laihduta. Vaikka mistä minä tietäisin jos laihduttaisikin...

Luulen että lähiaikoina napsahtaa. Mulla päässä. Nyt jo on todella kireä, en pysty nukkumaan, syömään, lähtemään kodista, tekemään mitään. Olen aika hyvin lamaantunut. Huomenna on taas lääkäriaika, enkä tiedä mitä sanon jos ehdotetaan osastolle menoa. Ainoa syy miksi en lähtisi, on se että pystyn laihduttamaan helpommin kotona. Ei se osastollakaan vaikeaa olisi, ja siellä ainakaan en pystyisi ahmimaan. Oksentaminen osastolla on naurettavan helppoa. Suihkuun vain.

sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

I wander out where you can´t see

Minä laktovegenä? Todella... Join eilen kolme siideriä, ja söin kaksi siivua meetvurstia. Siinä olikin sitten kaikki ruoka. Paino oli aamulla 65.3kg, eli vaivaiset -200g!

Siskolla on synttärit tänään, olen jo syönyte kaksi lautasellista jauhelihaspagettimössöä, kermaperunoita, ja mannapuuroa. Oksensin kyllä nuo kaikki. Veikkaan että jos menen tuonne juhliin, syön voileipäkakkua ja sipsejä, liikaa. Perjantaina on loman alku, ja en ole saanut pudotettua painoa oikeastaan lainkaan. Oksennan kai huonosti, koska niitä kaloreita jää silti lihottamaan mua. Ehkä voisin nyt paastota ainakin sinne perjantaihin, huomisesta alkaen. Siellä joudun kuitenkin sumplimaan hotelliaamiasen kanssa. Toivottavasti löydän riittävän syrjäisen vessan. Tai ehkä voisin aamupalan jälkeen käydä aina suihkussa ja oksentaa siellä?

lauantai 9. kesäkuuta 2012

Love is stronger than pride

65.5kg Olen lihava, vaikka normaalipainoinen. Ahdistaa, ahdistaa niin perkeleesti. En halua olla yksin, en osaa olla kenenkään seurassa. Muut elävät, minä siedän. Elämä on tyhjää syömishäiriön kanssa. Nyt ymmärrän paremmin miksi Jasper jätti, kuka haluaisi elää vain kuoren kanssa. Silti sattuu edelleen, kun mietin niitä yhteisiä suunnitelmia tulevaisuudelle.

Päätin nyt aloittaa ensin laktovegaanina, eli maitotuotteita kasvisten lisäksi. Maidon jätin siksi että tarvitsen tuota maitokahvia. Soijamaitoa ostan heti kun tulee tili, siihen asti pitää pärjätä maitojauheella.


                                                   Taas yksi täysin turha teksti.


perjantai 8. kesäkuuta 2012

So lay me down

Paasto loppui. Ja alkaa kai taas huomenna. En tiedä, en tiedä mistään mitään. Oksensin verta, mustaa hyytelöä, jota tuli aika paljon. Pitäisi kai olla huolestunut, mutta ei jaksa.

Kaikki alkoi siitä kun menin käymään vanhemmillani, ja siellä tarjottiin ruokaa, lohta ja perunoita. En kuitenkaan syönyt, vaan istuin kiltisti kahvikupin kanssa. Pääsin vielä kotiinkin jotenkuten. Sitten napsahti, keräsin viimeiset eurot kasaan ja hain kaupasta 8€ edestä syötävää, kaksi pakastepizzaa. Ne tuhosin salkkareita katsoessa, ja kun simpsonit alkoivat mulla olikin jo ämpäri sylissä jotta voin oksentaa samalla kun katson telkkaria. Vittu että olen säälittävä.

Veikkaan että sain kaiken ulos, mutta otin varmuuden vuoksi vielä yliannostuksen laksoja. Huomenna tarkistan vahingot puntarilla. Hitto, alan punnitsemaan itseni joka päivä aamuin illoin, jotta muistan miksi ei pidä syödä. Ja jääkaapin oveen painokäyrä. Kaapit pitäisi kans muistaa tyhjentää kaikesta, nyt olen jemmannut sinne mm.mysliä, linssejä, riisiä, pastaa, kaakaota ja jotain muuta. Kotona on turvallisempaa kun ei ole mitään syötävää missään.

Leikittelen tässä ajatuksella että alkaisin vegaaniksi. Eläinten kohtelu kiinnostaa, mutta myös kasvisruoan keveys houkuttaa. Ja siinä olisi hyvä syy olla syömättä mitään missään, kun ei varmaan löytyisi ruokaa. Lähes kaikissa valmis- ja pikaruuoissakin on yleensä jotain eläinperäistä. Ja vaikka kasvisruokia on hyviäkin, niin pääsäntöisesti en tykkää. Ahmin enemmänkin lihaa, maitotuotteita, juustoja yms. Mutta jotain papupataa en varmasti söisi liikaa.

Mun ei enää kannattaisi paastota, vaan yrittää syödä mahdollisimman vähän ja oksentaa sitten.

111h

Tarkoitukseni ottaa muutama siideri, päättyikin sitten kunnon humalaan. Vedin mm. jaloviinaa ja viiniä. Krapula on nyt sen mukainen. Oli todella lähellä etten repsahtanut syömään. Otin dumlekarkin suuhun, mutta sylkäisin sen samantien pois.

111h paastoa takana nyt, ja edelleen tekee mieli kaikkea. Puuroa varsinkin. Aamuteen paikka luulisin.

Päivän suunnitelma on muistaa ottaa aamulääkkeet, siivota, ja käydä kaupasta hakemassa maitoa jotta voisin keittää kahvia. Tai voisihan sitä juoda mustanakin sokerin kanssa. En osaa päättää kumpi on isompi paha, maito vai sokeri?

torstai 7. kesäkuuta 2012

85h

Jännittää... Paino pitäisi katsoa, mutta tässä minä makaan sängyssä suu kuivana. Koska ennen punnitustahan ei voi juoda vettä. Sen jälkeen iso lasi kylmää vettä ja kupillinen hunajaista teetä <3

Yritän keksiä joka päiväksi jotain tekemistä, etten ala tylsyyttäni syömään. On myös hyvä jos pysyn jatkuvasti liikkeessä, kyllä se varmasti kuluttaa enemmän kaloreita kuin television katsominen. Joten tämä päivä on omistettu parvekkeen sisustamiselle, sinne tulee ainakin yrttejä, kukkia, sohva, tyynyjä ja pehmeitä mattoja. Ehkä jonkinlainen taulukin voisi olla hieno. Ja tottakai pöytä, ulkona dataillessa pitää olla alusta tee- tai kahvimukille. Elelen ylimmässä kerroksessa, maisemat pelkkää metsää, ja parveke on vielä kokonaan lasitettu. Voiko parempaa toivoa.

Enää 15h ja ensimmäinen satanen on täynnä! Upeaa, se tekee 10% jos tähtään siihen tonniin. Viittäsataa tuntia voisi kokeilla ensin, eli sovitaan että se on se 20%. Eilen illalla pyörryin keittiön lattialle, vaikka normaalisti kestän paastoamista paljon paremmin? No, kyllä tämä tästä, kaupasta vain lightmehuja mukaan ja ehkä jotain erilaista teetä.

keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

66h

Jos joku ihmettelee, niin muistan kyllä tuon haasteen haaste-osion. Pitää vain keksiä yksitoista kirjoittajaa...

Paastoa nyt 66h, ja hyvin menee. Vadelmasmoothieta meni tänään hieman, mutta se on sallittua. Kävellyt muutaman tunnin? Oli pinna palaa tuossa aikaisemmin, kun huomasin tuttuni laittaneen taas kuvia nettiin, kuvia minusta, joissa näytän todella kauhealta, lihavalta ja rumalta. Eli kuvat olivat liian todenmukaisia. Vituttaa kun tiedän ettei niitä saa mitenkään pois, koska kaveri ei niitä suostu poistamaan.


Keksin tässä lähteväni luovuttamaan verta, saan 450g pois, vaikkei se nyt rasvaa olekkaan. Ja taitaa tulla takaisin heti kun vain juon hieman nestettä. Onneksi enää ei ole tarvetta vetää niitä toilaxeja. Eilen oli jäätävän huono olo niiden johdosta. Sitä muistaa helposti miksi ei kannata syödä -> joutuu tyhjentämään itsensä oksentamalla tai laksoilla.

Omat silmät vääristää kyllä aivan liikaa, jotenkin tuntuu ettei näissä kuvissa enää ole laihoja ihmisiä. Tuokin on aika normaali, tuossa asennossa selkä kyllä näkyy. Reality check.


tiistai 5. kesäkuuta 2012

Haaste

 Rules
- Each tagged person must answer the 11 questions given by tagger and post in their blog.
- Then choose 11 new people to tag and link them on your post.
- Create 11 new questions for the people you tag to answer.
- Do not tag back to the person who has already tagged you.

 1. Viimeisin lukemasi kirja? Kerro siitä lyhyesti + suosittelisitko muille.

Taru Sormusten Herrasta: Keski-Maa, valtasormus, haltiat ja eeppinen kertomus. Suosittelen kaikille, aivan loistavaa fantasiaa joka vain paranee joka lukukerralla.

2. Mitä muuttaisit itsessäsi?

Kasvoni. Haluaisin olla kaunis, että nenä olisi siro, huulet täyteläiset ja silmät isot ja kirkkaat.

3. Mikä soi nyt?

Born to die, De La Rey

4. Jos joku soittaa sinulle tuntemattomasta numerosta keskellä yötä, vastaatko? Perustele vastaus.

Vastaan, en muista tai ole tallentanut läheskään kaikkien tuttujeni numeroita. Olen myös utelias ja kiinnostaa mitä asiaa jollakulla voi olla minulle siihen aikaan.

5. Asia, joka muiden käytöksessä/tekemisissä ärsyttää?

Epäloogisuus, yleisesti ottaen typeryys ja omien jälkien peittely kun hommat kusevat, ei oteta vastuuta mistään.

6. Millaiset välit sinulla on vanhempiesi kanssa?

Huonot, tunnen olevani vain taakka.

7. Kerro viimeksi näkemästäsi unesta, jonka muistat.

Käteeni alkoi tulemaan näppylöitä, jotka muuttuivat isoiksi vesikelloiksi. Tunnin sisällä ne räjähtivät ja jättivät ihon rikkinäiseksi ja vertavuotavaksi. Tulehdus eteni kämmenselistä keskivartaloon.

8. Jos olisit eläin, mikä eläin olisit? Miksi?

Jokin hyönteinen tai muu oksettava otus. Olen tässä elämässä aiheuttanut niin paljon pahaa kaikille, että ansaitsen seuraavan mahdollisen elämäni ravintoketjun hännillä.

9. Mikä oli eilen viimeinen ajatuksesi ennen nukahtamista?

Olen säälittävä koska harrastan seksiä vain saadakseni läheisyyttä. 

10. Jos saisit olla yhden päivän ajan kuka tahansa henkilö, kuka olisit?

Johnny Depp, iskisin useamman naisen ja kokeilisin miltä tuntuu olla mies. 

11. Mitä odotat?

Odotan laihtuvani pieneksi ja kauniiksi.

44h

Hieman päälle 40h meni ja sitten chew&spittasin kananmunaa ja kaurapuuroa- paino pysyi ennallaan. Huolestuttavaa oli että oksennuksen seassa oli jonkinlaisia isoja ruskeita klönttejä, mitkä eivät olleet mitään mitä olisin syönyt. Epäilin heti hyytynyttä verta.

Olen hieman hämmentynyt isäni sanoista, ensin olin liian laiha ja kysyttiin syönkö mitään, muutama päivä sitten. Tänään taas minulle tyrkytettiin liian isoja housuja, koska olen lihonut... Housut olivat kokoa 42-44. Näin meillä. Inhoan omaa vartaloani. Kokeilin eilen bikineitä kaupassa ja... Ei pysty kuvailemaan. Kesän voisi viettää sisällä riittävissä vaatteissa.

Nyt toilaxit ja oikeat iltalääkkeet, nukkumaan ja unohtamaan koko kurja päivä.


Ps: Paasto jatkuu edelleen. En laske tuota syömiseksi.

40h

Eineslasagnepäivän jälkeen tuli illanistujaiset, joissa erehdyin syömään painostuksen alla salaattia, kanaa, ja muutaman jauhelihapihvin. Ei kovin paha.. Maanantaina en kuitenkaan uskaltanut katsoa painoa.

Maanantaina suuntasin sitten pois kotikaupungista, ehkä laihimman tuntemani ihmisen kanssa, joka sattumoisin on myös yksi säätö. Oli kerrankin helppoa olla syömättä, katsoin vain itseäni ja vertasin reisiämme. Osittainhan sekin vaikuttaa että säätö on mies... Mutta sairaaloisen laiha,  minusta juuri täydellinen. Sängyssä ollessa olisin vain halunnut silitellä sitä selkärankaa ja niitä lonkkaluita. No, eilinen meni hyvin, autossa istumista, kaupungilla kävelyä ja leffan tuijottamista. Sekä vitusti kahvia.

Nälkäpeli oli sopivan thinspaava leffa, eivät ne hahmot, vaan metsässä juoksenteleminen ja oman kehon käyttäminen aseena. Ja kyllä, minustakin Catnissin esittäjä oli liian pullea rooliinsa. Hoikahko, muttei nälkää näkevä.

Nyt on tullut paastottua se 40h, täksi päiväksi ruokalistalla lämminkuppikeitto ja kahvia.

lauantai 2. kesäkuuta 2012

Juon kevytmehua ja mietin, mietin, miten ihminen voi epäonnistua samoissa asioissa kerta toisensa jälkeen. Eikö sitä normaalisti opita virheistään?

Olen taas yksin. Jätettiin koska olen sairas. Ja tietenkin siksi sairastun enemmän, kun ei ole mitään muutakaan. Painoa lähtenyt viikossa viisi kiloa, ruokahalu aivan olematon, eikä mikään tunnu hyvältä. Ruoka on pahaa. Söin kuitenkin tänään: vanukkaan ja eineslasagnen. Tietenkin oksensin ne. Eilen, ja sitä edellisenä päivänä ei ruoka maistunut. Nyt myös tyhjensin kaikki kaapit ruuasta, jos sitä taas paastoaisi jonkun aikaa. Ei tarvitse esittää kenellekkään tervettä, ja leikkiä syövänsä.

En millään jaksaisi odottaa ajan kulumista, ja sitä että jokainen luu näkyy nahan lävitse, että vaatteet roikkuvat päällä. Ihmisellä pitää olla tavotteita...