tiistai 6. maaliskuuta 2012

Päivä 8 – Se hetki

Hetkeni oli ehdottomasti herääminen teho-osastolta yritettyäni tappaa itseni. Herääminen kesti useamman päivän, olin heikossa kunnossa, näin harhoja ja olin psykoosissa, sekä erittäin sairas lääkkeiden jäljiltä. Oli pieni ihme että jäin jotenkin henkiin, kitumaan.



Ei helvetti tätä päivää, olen aivan uskomattoman väsynyt, ja lipitän nyt viiniä, jos sillä jaksaisi vielä hetken sinnitellä hereillä. Lääkkeet tähän päälle ja hyvä tulee. En sentään syönyt.

3 kommenttia:

  1. on se jännä mite tääl suomen maal porukka vaa ajatttelee ittensä tappamist, ja yrittäki sitä, mut jossai päi maailmaa taas tehään kaikkensa sen eteen et selviäis hengis...

    VastaaPoista
  2. ei sillä ettenkö ite ajattelis itteni tappamist...Tarkotin vaan että voimia sulle..:/♥

    VastaaPoista
  3. Kiitos. Kyllä muuten köyhemmissäkin maissa tehdään itsemurhia, se ainainen selviytyminenkin masentaa ja vie ihmisen pohjalle. Myös Suomessa on tehty menneissyydessäkin itsemurhia, vaikka ajat olivatkin "kovia".

    VastaaPoista