Lost but now I´m found

Loma oli ja meni. Söin aivan sairaasti, ja oksensin parhaani mukaan. Eli lähes kaiken. Tapasin uusia ihmisiä, tanssin, uin, pidin hauskaa. Mulla oli oikeasti mukavaa.

Huomenna on treffit. Toivottavasti tästä tulee jotain... Miehessä ei ole mitään vikaa, hyvännökönen, kivakroppa, hauskat jutut, ja taitaa oikeasti pitää musta. Tosin ei vielä tiedä kuinka pohjalla olen. Niin moni ihminen on jättänyt kun on saanut kuulla elämäntilanteestani. Aika näyttää..

Söin tänään kaksi pasta-annosta, salaatin, ja kaksi kotzonepizzaa, ja oksensin varmaan tunnin noiden jälkeen.

Juon viiniä, Chardonnayta. Olen enemmän valkoviinin ystävä, kuin punkun. Mutta laadukasta punkkuakin osaan arvostaa. Juon nykyään aika paljon, jos rahat riittävät, olen pienessä humalassa jatkuvasti. Asia josta pitäisi mainita myös hoitavalle lääkärille. Neuroleptit ja alkoholi eivät sovi yhteen. Mutta minkä sille voi kun elämä ahdistaa.

It´s not over

Huomenna se tapahtuu... Loma. Ruokaa. Ahdistusta.

En päivitä viikonloppuna, otan lomaa tietokoneeltakin, mutta sunnuntai-iltana sitten jonkinlaisia kuulumisia. Juon nyt iltateen ja menen nukkumaan, päivä meni hyvin, söin neljä karkkia, teetä ja kahvia. Huomiseksi olen varannut ediä pullollisen, ja illasta joudun varmaankin syömään. Paino oli 64.3kg, huomenna aamulla veikkaan että on laskenut. Nyt ei saisi antaa sen enää nousta.

Never be the same

Kävelin tänään pitkän matkan, olen siitä aika ylpeä. En ole harrastanut liikuntaa taas aikoihin, voisin ottaa tavoitteeksi käydä joskus ulkona, muutenkin kuin hakemassa ruokaa.

Tietenkin pilasin kaiken myöhemmin, ja söin pienen munakkaan ja kaksi keksiä, jotka tunnollisesti oksensin heti ruokailun päätyttyä. Nälkä alkaa taas olla katoavaa, päätin että huomenna paastoan, kuten myös perjantaina. Tänään otan vielä toilaxit. Sellaista minun tylsään elämääni. Haluaisin kirjoittaa, tai toivoisin että osaisin kirjoittaa, tästä ahdistuksesta. Masennuksesta ja väsymyksestä.

Nyt on kesä, vihaan kesää. Ainoa hyvä puoli kesässä on, että kaikki mielenterveysongelmani eskaloituvat, ja laihdun. Rakastan syksyä, syksyisin olen ollut aina hoikimmillani, ja on ihanaa pukea paksuja neuleita päälle, käyttää pipoa ja lapasia, aah. Hengittää ja nähdä oma elämä.

Time, It's eating me alive

Katsoin eilen yhden maailman kuvottavimmista dokkareista, maailman lihavin teini.

Miksi kaikista muista syömishäiriöistä kärsviviä voidaan laittaa hoitoon, mutta ei lihavia ylensyöjiä? Samanlainen häiriöhän se on tuokin. Tämä maailma on sairas paikka. Naapurissa asui mies joka kulki jollain moottoroidulla ruollatuolilla...

Nyt on ongelma, pitäisi grillata, ja varmaankin myös syödä. Mietin karkaisinko heti syönnin jälkeen suihkuun ja oksentaisin siellä. Jos kieltäydyn ruuasta, niin tulee taas sanomista. Aamupainokin oli 300g enemmän kuin eilen, mikä ei toisaalta hämmästytä, olin laksojen jälkeen niin kuiva. Yritän saada painon perjantaiksi 64, mikä on silti aivan liikaa- vituttaa taas tämä paino ja oma laiskuus. Maanantaina eristäydyn pariksi viikoksi kotiini paastoamaan, en näe ketään, tai käy missään. Katsotaan kuka laihtuu... Voin sitten kaivautua ulos asunnostani ainakin viisi kiloa hoikempana ja toivottavasti tyytyväisempänä elämääni.

All around me are familiar faces Worn out places, worn out faces

Olin päivän syömättä. Not happening.

Söin annoksen juustopastaa, tein myös maksalaatikkoa, hommasin jäätelöä ja piirakkaa, mutta heitin roskiin. Ei pystynyt syömään. Kaksi tavoitemekkoa menee päälle, mutta varmaan näyttävät hyviltä vasta viiden kilon päästä, kymmenen jälkeen ovat jo liian isoja. Ihan mukavaa huomata että vatsa on alkanut sulaan pois.

Nyt sitten pitää sinnitellä hereillä huonon tv-viihteen takia. Toisin sanoen ohjelman joka kertoo maailman lihavimmasta teinistä. Mikäs tässä hämärässä... Huomista odotellen ja sairaanhoitajaa. Hienoa että ne käyvät kotona, ei tarvitse itse liikahtaa mihinkään. Jottei vahingossakaan tulisi liikuttua.

Selvä, nyt lopetan tämän perusnegatiivisen vuodatuksen ja alan katsomaan televisiota.

I felt the cold rain of the coming storm

Eilen tuli ahdettua niin paljon ruokaa että pelottaa... Kaksi lautasellista spagettia, kaksi lautasellista mannapuuroa, kaksi lautasta kermaperunoita, paljon voileipäkakkua, 2 palaa daimkakkua, pala kääretorttua, keksi, sipsejä ja turkinpippureita.

Arvatkaa kuka vietti loppuillan pää pöntössä. Illalla otin toilaxeja 30kpl, ja heräsin yöllä järjettömän huonoon oloon. Lisää oksentamista... Paitsi että maha oli tyhjä ja ylös tuli vain sappinesteitä, jotka jotenkin joutuivat nenääkin ja...- hyi. Toki myös maha tyhjeni kaikesta. Aamulla painoa olikin sitten 64.5kg, millä lähden myös höyhenen Suurimpaan Pudottajaan. Ensimmäinen punnitus jossa karsiutuu porukkaa pois, on maanantaina, ja juuri silloin palaan lomalta. On siis täysin mahdollista että tipun heti. Toisaalta taas ehkä tuo kisa motivoi mua paremmin olemaan syömättä.

Muistakaahan muuten että tänään tulee Biggest Loser myös telkkarista. Olen aivan koukussa kaikkiin tv-ohjelmiin joissa käsitellään laihduttamista... Dietit vaihtoon on myös lemppari, puhumattakaan 4D-dokumenteista joissa käsitellään superlihavia.

Muutama ihminen varmaan älähtää tästä seuraavasta..., mutta. En pidä lihavista ihmisistä, ehkä koska olen itsekkin ollut. Mulla on muutama ylipainoinen tuttu, ja sukulainen, joista en tietenkään ajattele pahaa. Mutta jos näen lihavan ihmisen kaupungilla esim. niin ensimmäinen ajatus on, miksei tuo läski tee mitään itsellensä. Siis laihduta. Vaikka mistä minä tietäisin jos laihduttaisikin...

Luulen että lähiaikoina napsahtaa. Mulla päässä. Nyt jo on todella kireä, en pysty nukkumaan, syömään, lähtemään kodista, tekemään mitään. Olen aika hyvin lamaantunut. Huomenna on taas lääkäriaika, enkä tiedä mitä sanon jos ehdotetaan osastolle menoa. Ainoa syy miksi en lähtisi, on se että pystyn laihduttamaan helpommin kotona. Ei se osastollakaan vaikeaa olisi, ja siellä ainakaan en pystyisi ahmimaan. Oksentaminen osastolla on naurettavan helppoa. Suihkuun vain.

I wander out where you can´t see

Minä laktovegenä? Todella... Join eilen kolme siideriä, ja söin kaksi siivua meetvurstia. Siinä olikin sitten kaikki ruoka. Paino oli aamulla 65.3kg, eli vaivaiset -200g!

Siskolla on synttärit tänään, olen jo syönyte kaksi lautasellista jauhelihaspagettimössöä, kermaperunoita, ja mannapuuroa. Oksensin kyllä nuo kaikki. Veikkaan että jos menen tuonne juhliin, syön voileipäkakkua ja sipsejä, liikaa. Perjantaina on loman alku, ja en ole saanut pudotettua painoa oikeastaan lainkaan. Oksennan kai huonosti, koska niitä kaloreita jää silti lihottamaan mua. Ehkä voisin nyt paastota ainakin sinne perjantaihin, huomisesta alkaen. Siellä joudun kuitenkin sumplimaan hotelliaamiasen kanssa. Toivottavasti löydän riittävän syrjäisen vessan. Tai ehkä voisin aamupalan jälkeen käydä aina suihkussa ja oksentaa siellä?