Kävelin tänään pitkän matkan, olen siitä aika ylpeä. En ole harrastanut liikuntaa taas aikoihin, voisin ottaa tavoitteeksi käydä joskus ulkona, muutenkin kuin hakemassa ruokaa.
Tietenkin pilasin kaiken myöhemmin, ja söin pienen munakkaan ja kaksi keksiä, jotka tunnollisesti oksensin heti ruokailun päätyttyä. Nälkä alkaa taas olla katoavaa, päätin että huomenna paastoan, kuten myös perjantaina. Tänään otan vielä toilaxit. Sellaista minun tylsään elämääni. Haluaisin kirjoittaa, tai toivoisin että osaisin kirjoittaa, tästä ahdistuksesta. Masennuksesta ja väsymyksestä.
Nyt on kesä, vihaan kesää. Ainoa hyvä puoli kesässä on, että kaikki mielenterveysongelmani eskaloituvat, ja laihdun. Rakastan syksyä, syksyisin olen ollut aina hoikimmillani, ja on ihanaa pukea paksuja neuleita päälle, käyttää pipoa ja lapasia, aah. Hengittää ja nähdä oma elämä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti