Somewhere in my mind

Olen pelkuri. Onhan se vaaka olemassa, mutten todellakaan uskalla sillä käydä. Vedin eilen vielä muutaman nugetin, ja sen jälkeen vessaan oksentamaan kun mies käy tupakalla, toivottavasti tuo ei ikinä lopeta tupakointia...

Jos tänään olisi parempi päivä! Nyt aloittelin aamun kahvilla, ja hoidin muutaman tärkeän asian. Näyttää siltä että saan sittenkin ehkäisykapselin, kun tähän asti olen joutunut muistamaan pillerit. Haluaisin niin kovasti eroon kaikista lääkkeistä, mutta thyroksiinia joudun syömään hautaan asti, ja kai epilepsialääkkeet ja psyykelääkkeetkin pitäisi vetää. Ei sillä että muistaisin syödä noita. E-pillerit ovat ainoat, koska pelkään hysteerisesti että pamahtaisin paksuksi, riittää että yritän huolehtia itsestäni.

Kahden aikaan lähden metsästämään piilolinssejä, ja pääsen viimein eroon näistä laseista, en voi kuvitella mitään mikä rumentaisi naamaani entisestään enemmän kuin nämä. Samalla pitänee yrittää lenkkeillä muutenkin, liikunta on jäänyt taas hävettävän vähälle. Kaukana ovat ne ajat kun treenasin aktiivisesti. Haluaisin aloittaa jonkin uuden, kivan lajin, mutten oikein tiedä mikä se sitten olisi. Jooga on kyllä aina kiinnostunut, ja yliliikkuvilla nivelillä se voisi jopa onnistuakin.