Eilinen ei mennyt ihan putkeen, söin lautasellisen itsetehtyä lasagnea, tai annoksen, en mitään valtavaa kasaa. Se oli sitten ainoa kahvimaidon lisäksi josta saattoi tulla kaloreita, ja oksentelin senkin pois.
Nyt odottaa kuppikeitto, ja tee. Jostain syystä kahvia ei tee lainkaan mieli. Kaikenlaisesta ruuasta kyllä haaveilen, ja kun tiedän että mies lähtee huomenna niin että saisin omaa aikaa vetää bulimiamätöt... Ei hyvä. Onneksi olen tuhlannut lähes koko viikon budjetin, etten saisikaan mitään ruokaa.
Olen tässä miettinyt miten suhtaudun ihmisiin, ja kuinka paljon paino vaikuttaa. Ihailen laihoja, ja myös hyväkuntoisia ihmisiä. Lihavat ihmiset taas puistattavat, kai sitä heräisi jo siinä kun 70kg menee rikki ja lopettaisi syömisen? Miten on mahdollista paisua yli satakiloiseksi, siihen määräänhään pitää jo syödäkkin paljon. No, nämä mielipiteet ovat varmaan aika paljon sairauden syytä.
Pakkohan sitä oli eilen vetäistä vielä toilaxit naamariin, ja yö meni oksentaen, vatsakivut joita niistä tulee ovat aivan järkyttäviä... Ehkä tänään voisi tosiaan olla syömättä.
"Lihavat ihmiset taas puistattavat, kai sitä heräisi jo siinä kun 70kg menee rikki ja lopettaisi syömisen? Miten on mahdollista paisua yli satakiloiseksi, siihen määräänhään pitää jo syödäkkin paljon. No, nämä mielipiteet ovat varmaan aika paljon sairauden syytä."
VastaaPoistaLäskit kuvottavat muitakin kuin syömishäiriöisiä. Nämä yli satakiloiset tai sitä lähentelevät lyhyet.
Hei aloin lukemaan sun blogia, sillä se on aivan mahtava! Tsemppiä!! :)
VastaaPoistaNykyään pitäisi olla vain niin hemmetin suvaitsevainen kaikkia kohtaan...
VastaaPoistaTervetuloa lukijaksi Peppiina!