Aamu, kerrankin postaan aamusta, olen ollut hereillä neljästä asti, näin niin sekopäisiä valveunia, nukuin lopun yötä, tai torkahtelin, osaston käytävällä. Käytävällä koska olin sairaana pelosta huoneesani, vaati jo suuren määrän rohkeutta että pääsin sängyltä ylös, ja sain vakuutettua itselleni ettei sängyn alla ole mitään, joka voisi tarrata jalkaani.
Tänään sain skipattua aamiaisen ja lounaan, iltapäivällä voisin käydä istumassa ruokapöydässä, ja sinne lenkille. Olenko vain hieman laiska kun en eilen mennyt, en edes oikeastaan tiedä miksen. Tänään ajattelin meikata, laittaa hiukset, ja mennä iltapäivästä pitkälle lenkille, ja illalla saunaan. Kaikki tämä kahvin ja teen voimalla. En voi sille mitään, että olen hämmästynyt siitä kuinka vähän hoitohenkilökunta välittää ruokailuistani. Paikka ei ole syömishäiriönhoitoihin erikoistunut, enkä täällä varsinaisesti siksi ole. Oletan että tämä johtuu siitä etten näytä alipainoiselta, tai aliravitulta muutenkaan.
Perjantaina muuten piti nähdä Mikael, jonka oli tarkoitus heittää minut takaisin osastolle, jätkä teki kuitenkin oharit, eikä edes vaivautunut ilmoittamaan asiasta. Totta kai sairas mieleni päätti, ettei Mikael enää halua seksiä kanssani= ei auta missään, tai jaksa kiinnittää huomiota. Sattui, olihan tuo hyvä ja luotettava pano, sekä tietenkin erittäin kätevä kaikessa missä nyt satuin tarvitsemaan apua.
Unohdin tehdä ruokapäiväkirjaa, eli:
To:
-kerroshampurilainen
-mega-ateria
-ceasarsalaatti
-8 pullaa
-1l kaakaota
-2l siideriä (light)
Pe:
-400g suklaata
-2 ravintolapizzaa
-2 siivua juustoa
-jogurttipurkki
-2dl kiisseliä
La:
-2 kuppia maitokahvia
Viikonloppu, tai viikon jälkimmäinen puolisko, karkasi käsistä kotonaan kun pääsin käymään kotona. Ei hyvä, oksentaminen tuntui aika ahdistavalta, varsinkin tuollaisten määrien takia. Onneksi paino ei noussut.. Ja kuvitella, joskus haaveilin tästä, että voisin syödä mitä vain lihomatta. Nyt vasta huomaan kuinka naurettava ja naivi toive se todella oli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti