124h

Ei nälkä, mutta mielitekoja, ruokakuvien katsominen auttaa, huomattavasti enemmän kuin perinteiset thinspo-kuvat, niistä on vaikea saada mitään irti. Katson nälkäisenä mieluummin kuvia mielestäni hyvistä ruuista, mikä painottuu pelottavan usein kaikeksi epäterveelliseksi. Onko mikään ihme että kolestoroliarvoni ovat huonot? En ole viimeaikoina edes yrittänyt syödä terveellisesti, jotain helppoa, nopeaa, ja hyvää. Pidän aivan liikaa rasvasta yhdistettynä raffinoituihin hiilareihin, match made in heaven.
 En muista kauan siitä on kun olen syönyt hampurilaisannoksen... Ruoka jota en osta koskaan itse, mielestäni annokset ovat aivan liian pieniä ja kalliita, jotta olisivat vaivan arvoisia. Ranskalaiset pistelevät ikävästi kurkkua oksentaessa, vaikka kuinka yrittäisin pureksia ne. Tuollainen annos, mutta vielä sämpylä seesaminsiemenillä olisi pala taivasta nyt.

Toinen suolainen himoni ovat sipsit, niitä en yleensä sessioiden aikana syö, mutta jo viikon ajan olen suorastaan kuolannut ajatuksesta. Toivon monesti että olisin normaali, voisin katsoa elokuvan ystävän kanssa, ja syödä muutaman sipsin siinä samalla. Kuten muut tekevät. Viimeinen elokuvahetkeni ystävänkaltaisen kanssa oli ahdistava kokemus, odotin jatkuvasti koska elokuva loppuu, ja pääsen oksentamaan kaiken. Elokuva loppui, mutta kaverini ei ollutkaan lähdössä mihinkään. Aloin juomaan hysteerisesti vettä, kuvittelin kai jotenkin sillä säästäväni aikaa ja estäväni kaloreita imeytymystä. Lopulta puolentoistatunnin päästä pääsin deletoimaan ruokani. Aamupaino ei noussut seuraavana päivänä, en tiedä toimiiko mahani hitaasti, vai miksi ruoka ikäänkuin jämähtää mahalaukkuun? Ehkä olen tässä vuosien saatossa pilannut ruuansulatukseni...